ISO-tulostusnopeudet | Lexmark Finland

ISO-tulostusnopeudet

Mikä on ISO-tulostusnopeus?

Digitaaliset tulostuslaitteet voivat tulostaa sivuja nimellisnopeudesta poikkeavalla nopeudella useiden eri tekijöiden takia. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa isäntätietokone, ohjain, sovellus, käyttöjärjestelmä, tulostimen yhteystyyppi (USB, Ethernet, langaton) ja laitteen laskentateho. Lisäksi työn ominaispiirteet, kuten mustavalkoinen tulostus vai väritulostus, tulostettavien sivujen määrä, yksi- vai kaksipuolinen tulostus, laatuasetus, kopiomäärä, paperilaji ja -koko, asiakirjan sisältö ja asiakirjan monimutkaisuus, voivat vaikuttaa tulostusnopeuteen.

ISO/IEC 24734 -standardissa määritellään menetelmä, jolla mitataan digitaalisten tulostuslaitteiden tuottavuutta erilaisia testitiedostoja, toimistosovelluksia ja tulostustyön ominaispiirteitä käyttämällä, kun käytössä on tavallinen paperi oletustilassa. Standardia sovelletaan mustavalkoisiin laitteisiin ja värilaitteisiin, yksitoimisiin laitteisiin ja monitoimilaitteisiin tulostustekniikasta (kuten mustesuihku, laser jne.) riippumatta.

ISO/IEC 24734 -standardin avulla digitaalisten tulostuslaitteiden valmistajat voivat mitata erilaisten digitaalisten tulostuslaitteiden tuottavuutta käyttäen yhdenmukaista mittausmenetelmää.

Testaus

Testit tehdään laitteen oletusolosuhteissa suositellulla tavallisella paperilla. Värilaitteissa mustavalkoiset testit tehdään asettamalla laite tulostamaan vain mustaa käyttävässä tilassa. Testaus tehdään yksipuolisella tulostuksella sekä kaksipuolisella tulostuksella, jos laitteessa on vakiona automaattinen kaksipuolinen tulostus.

Neljän sivun testitiedostot tulostetaan Adobe Reader™-, Microsoft Word™- ja Microsoft Excel™ -ohjelmilla. Tulostuksessa tulostusmäärät (kopiomäärät) vaihtelevat, jotta tulostustöiden pituudet eivät ole samat.

Adobe Reader™ -testitiedosto
Example Test Files for Adobe Reader
Microsoft Excel™ -testitiedosto
microsoft_excel-test-file
Microsoft Word™ -testitiedosto
microsoft_word-test-file

Kolme erilaista työpituutta testataan

  1. Lyhyet työt - Kukin testitiedosto tulostetaan kerran.  
  2. Normaalit työt - Kukin testitiedosto tulostetaan useita kertoja siten, että tulostaminen kestää noin 30 sekuntia, kun ensimmäinen tiedosto on tulostettu kerran.
  3. Pitkät työt - PDF-testitiedosto tulostetaan useita kertoja, jotta saadaan aikaan noin 4 minuuttia pidempi tulostus, kun koko tiedosto on tulostettu kerran (vain yksipuolinen tulostus).

Tulostuksen ajoituksessa käytetään kolmea eri tapaa

Kunkin neljä sivua pitkän testitiedoston keskimääräinen kertatulostusaika on nimeltään First Set Out Time (FSOT). Aika alkaa, kun tulostustyö käynnistetään isäntätietokoneessa, ja päättyy, kun testitiedoston viimeinen sivu (neljäs sivu) on tulostettu kokonaan. Aika sisältää ensimmäisen tulostustyön käsittelyajan.

Usean neljä sivua pitkän testitiedoston keskimääräinen kuvaa minuutissa (IPM) tulostusaika on nimeltään Effective Throughput (EFTP). Tällä mitataan keskimääräinen nopeus, jolla laite tuottaa sivut mitattuna työn käynnistyksestä työn viimeisen sivun valmistumiseen. Aika sisältää ensimmäisen tulostustyön käsittelyajan. Usean neljä sivua pitkän testitiedoston keskimääräinen kuvaa minuutissa (IPM) tulostusaika mitattuna testitiedoston viimeisen sivun valmistumisesta ensimmäisessä tulostuksessa on nimeltään Estimated Saturated Throughput (ESAT). Tällä mitataan keskimääräinen tulostusnopeus, jossa ei oteta huomioon ensimmäisen tulostustyön käsittelyaikaa.

Seuraavat tulokset ilmoitetaan kustakin tiedostosta kaikkien tiedostojen keskiarvon lisäksi:

  • Lyhyen työn FSOT.
  • Lyhyiden, normaalien ja pitkien töiden EFTP.
  • Normaalin työn ESAT. Lexmark ilmoittaa yleensäkeskimääräisen yksipuolisen tulostuksen ESAT IPM -arvon.

Mikä ISO on?

ISO (International Organization for Standardization) on maailman suurin kansainvälisten standardien laatija ja julkaisija.

ISO koostuu 157 maan kansallisista standardointitahoista. Sveitsin Genevessä on pääsihteeristö, joka koordinoi järjestelmää. ISO on valtiosta riippumaton järjestö, joka yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin. Monet järjestön jäsentahoista ovat osa maidensa hallinnollista rakennetta tai ne toimivat valtion mandaatilla. Muiden jäsenten juuret ovat yksityisellä sektorilla, sillä ne ovat teollisuusjärjestöjen kansallisia kumppanuusjärjestöjä. Tästä syystä ISO:ssa voidaan saavuttaa yksimielisyys ratkaisuilla, jotka täyttävät sekä liiketoiminnan vaatimukset että yhteiskunnan laajemmat tarpeet.

Lisätietoja ISO:sta on osoitteessa www.iso.org

Lisätietoja ISO/IEC-tulostusstandardeista on osoitteessa www.iso.org.